Joulu juhlittu ja kotona möllötetty jo puolet lomasta..Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut, koirat voivat hyvin, nukkuvat tällähetkellä jatkounia kun käytiin pissitys reissu talon nurkan takana ja kunhan minä saan kahvit juotua niin lähdetään sitten paremmalle lenkille. Nemo täytyy nimittäin käyttää pissalla välittömästi kun herätään muuten tulee sisälle, eikä Nemo vielä tajua edes pyytää ulos. Nyt kun ollaan lomailtu niin hyvin on saatu asiat aina ulos tehtyä, matotkin on lattialla, puhtaina.

Agility rintamalla ollut aika hiljaista, tänään olisi tarkoitus lähteä reenaamaan kun lumi/pakkastilanne näyttää sen sallivan. Kotona ja lenkeillä ollaan ohjauskuvioita hiottu kylläkin ihan kiitettävästi. Kisoihin Lissun kanssa mennään vasta 18.1 kun on oman seuran kisat ja siitä seuraavaksi sitten 1.2. Piti ihan taloudellisista syistä karsia muutamia kisoja näin joulun jälkeen, eikä treenaaminenkaan ennen kisoja pahaa tekisi.

Näyttelyyn mennään Lissun kanssa Turkuun, Nemon näyttelyt on vaakalaudalla kadonneen kiveksen vuoksi. Nemolta löytyi pentutarkastuksessa molemmat kivekset mutta ekalla rokotuksella toinen oli kadonnut ja itse olen tunnustellut ja olen melko varma että tunsin sen toisenkin tässä välillä mutta eilen illalla se oli taas kadonnut(?!?) Huomenna mennään ottamaan tehoste rokotukset ja tohtori saa samalla kertoa oman mielipiteensä asiasta. En muista ollenkaan miten aikanaan Patella meni nämä hommat, en tainnut kummemmin asiaan kiinnittää huomiota kun näyttelyyn ei muutenkaan olisi ollut asiaa. Jokatapauksessa päätin etten stressaa tätä asiaa, harmittaahan se jos ei näyttelyihin päästä Nemon kanssa, mutta onhan meillä muitakin harrastuksia. Ja onhan minulla tuo Lissu jonka kanssa päästään kehissä pyörimään!

Uudenvuoden odotus on meilläpäin joillekin osoittautunut liian pitkäksi ja pauketta kuuluu tasaseen tahtiin. Nemo ei ole moksiskaan mutta Lissua pelottaa niin että parina iltana ei olla kunnon iltalenkkiä pystytty tekemään, hyvä että pissat on uskaltanu tehdä. Tosin, eilen kun oltiin pihalla ja pamahti aika kovasti minulla sattui olemaan keppi kädessä, Lissu pysähtyi pamauksen aikaan sekunniksi mutta syöksyi sitten kepin perään. Taitaa keppihulluus olla se kaikkein voimakkain tunnttila kuitenkin, täytyy tänään testata uudestaan jos vaikka saataisiin sitten keppien voimalla lenkit tehtyä.